Viime perjantaina Tampereella järjestettiin maahanmuuttokriittinen Rajat kiinni! -mielenilmaus. Tapahtumassa joukko äärivasemmistolaisia ryösti ja pahoinpiteli aivovammasta kärsivän Marko Parkkolan.
Poliisi ei suostunut ensin ottamaan Marko Parkkolan tekemää rikosilmoitusta vastaan. Monet mediat jättivät kokonaan uutisoimatta pahoinpitelystä, koska siitä olisi ollut haittaa monikulttuurisuusideologian julkisuuskuvalle.
Tänään Parkkola kävi poliisilaitoksella ja selvitti perjantain tapahtumia. Äärivasemmistolaisia epäillään muun muassa kännykkävarkaudesta ja pahoinpitelystä. Kuten videolta näkee, on kyseessä kuitenkin selvästi törkeä pahoinpitely. Parkkola aikoo kannella poliisin perjantaisesta toiminnasta.
Kansallinen Vastarinta otti Parkkolaan yhteyttä ja pyysi kertomaan lukijoillemme tarkemmin perjantain tapahtumista. Hän antoi haastattelun aamulla ennen lähtöään poliisiasemalle. Parkkola on skannannut tekemänsä rikosilmoituksen sekä lääkärinlausunnon nettiin: 1, 2, 3.
Monet lukijamme tietävät jo kuka olet, mutta kerrotko lyhyesti itsestäsi. Millainen on poliittinen taustasi ja kauanko olet vastustanut julkisesti hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa?
Olen Marko Mjölnir Parkkola. Poliittista taustaa minulla on alun perin kokoomuksesta, mutta havaittuani kokoomuksen puoluejohdon diktaattorimaiset otteet, eli puoluekenttää ei kuunneltu esimerkiksi pakkoruotsiasiassa, jätin puolueen. Ehdin olla kokoomuksen riveissä Keiteleellä ehdokkaana kunnallisvaaleissa, joissa en tullut valituksi.
Liityin tämän jälkeen perussuomalaisiin, koska ajattelin heidän olevan se erilainen protestipuolue. Olin kunnallisvaaliehdokkaana Tampereella, missä sain aika hyvän äänimäärän, mutta liian vähän edes varapaikkaan.
Erosin perussuomalaisista jatkuvien puolueen ja paikallisyhdistyksen sisäisten riitojen vuoksi. Tämän jälkeen liityin Muutos 2011 -puolueeseen, jossa toimin puoluesihteerinä ja olin asettumassa eduskuntavaaleissa ehdolle. Täytyy tunnustaa, etten muista miksi erosin puolueesta. Syy saattaa rehellisesti sanottuna johtua minun korvieni välissä olevasta viasta.
Olin myös jonkin aikaa Suomen Sisun varapuheenjohtaja. Siellä kyllästyin siihen, kun yhdistys ei käytännössä tehnyt mitään. Meitä haukuttiin natseiksi ja fasisteiksi, mutta miten me voimme sellaisia olla, kun emme tehneet todellakaan mitään. Useita kertoja yritin saada jotain toimintaa aikaiseksi, mutta muu hallitus oli minua vastaan. Siispä ilmoitin, etten ymmärrä miksi maksan jäsenmaksua yhdistykselle, jolta en saa mitään takaisin, ja erosin.
Julkisesti olen ollut mukana muistaakseni vuodesta 2008 asti löydettyäni Hommafoorumin. Tätä ennen yritin pyristellä Helsingin Sanomien keskustelupalstalla, mutta lähes kaikki kommenttini sensuroitiin sieltä.
Miksi päätit osallistua Tampereen Rajat kiinni! -tapahtumaan?
Halusin osallistua elämäni ensimmäiseen mielenosoitukseen. En ole koskaan ennen ollut tällaisessa. Ihan uteliaisuuttani siis.
Alun perin minulla olikin idea lähteä Tornion mielenosoitukseen, mutta kun kuulin, että Tampereella on edellisenä päivänä samanlainen tapahtuma, päätin käydä vilkaisemassa sitäkin.
Millainen ilmapiiri mielenosoituksessa vallitsi? Millaisia ihmisiä osallistui mielenosoitukseen?
Meidän puolellamme tilanne oli hyvin rauhallinen. Pidimme puheita megafonin välityksellä ja pidimme bannereita näkyvillä. Valitettavasti jouduin välissä käymään puhelinkaupassa ja poliisiasemalla, joten suurin osa puheista jäi minulta kuulematta. Myöhemmin katsoin YouTubesta puheita. Varsinkin Seppo Lehdon porsaslaulu oli elähdyttävä.
Kuinka ”rasisminvastustajat” käyttäytyivät? Oliko heillä lupa järjestää vastamielenosoitusta?
Toisella puolella, eli ”rasisminvastustajissa”, tilanne olikin hyvin provosoiva. Rumpuja päristeltiin ja pillejä soitettiin. Megafoniin mylvittiin kuinka meidän puolemme on käytännössä ihmissaastaa, natseja ja fasisteja.
Heillä ei ollut lupaa haettuna mielenosoitukselle. Toisaalta Suomessa mielenosoitukseen ei tarvitakaan lupaa, mutta poliisi toivoo, että heitä tiedotettaisiin kuusi tuntia ennen tilaisuuden alkua. Tilanne oli nyt se, että meille osoitettu mielenosoituspaikka annettiinkin lähinnä vastamielenosoittajien käyttöön ja tästä olimme toki kovin pahoillamme.
Vastamielenosoittajat olivat myös naamioituneita, mikä, ottaen huomioon heidän väkivaltaisuutensa, on Suomen laissa kiellettyä. Poliisi tekikin suuren virheen, kun se ei heti alussa hajottanut mielenosoitusta tai vaatinut naamioita riisuttaviksi.
Poliisi eristi mielenosoittajat toisistaan sen jälkeen, kun minut oli pahoinpidelty, joten sen jälkeen tilanne sujui hyvin. Kuulemma myöhemmin oli tapahtunut joitakin yhteydenottoja, mutta se ei liity meihin, sillä meidän mielenosoituksemme oli jo päättynyt siihen aikaan.
Kuinka Rajat kiinni! -väki suhtautui vasemmiston öykkäröintiin?
Ihmeteltiin, kuinka kukaan voi olla noin tyhmä, että haluaa päästää maahan muun muassa irakilaisia palkkasotilaita Tornion rajan yli ja majoittaa heitä pääministerin kakkosasuntoon. Muuten olimme rauhallisia ja lähinnä omissa oloissamme.
Miten poliisi toimi tapahtumassa? Turvasiko poliisi mielenosoittajia tarpeeksi?
Sen jälkeen, kun minut oli pahoinpidelty, poliisi turvasi tapahtumaa hyvin. Toisaalta tässäkin voidaan antaa poliisille kritiikkiä, sillä poliisi turvasi tapahtumaa tönien meidät yhä syrjemmälle ja antaen vastamielenosoittajille entistä enemmän tilaa mekastaa. Poliisi töni esimerkiksi minua vielä pahoinpitelyn jälkeen, vaikka olin jo saanut useita iskuja päähäni.
Miten itse välikohtaus alkoi ja eteni?
Välikohtaus alkoi, kun seisoin Koskipuiston polulla ja huomasin, että vastamielenosoittajat alkoivat tulla mäkeä alas. Poliisikin vaikutti yllättyneen aloituksesta, sillä he eivät olleet ehtineet vielä saada rivejään suoriksi. Jäin kuvaamaan mielenosoittajien banderolleja ja väistin heitä nurmikon puolelle heidän tullessa kohti. En pyrkinyt minkäänlaiseen kontaktiin heidän kanssaan, vaan väistin aina sivummalle, kun heidän marssinsa leveni.
Tämän jälkeen joku englantia puhunut henkilö tuli tönimään minua ja estämään kuvaamisen. Jokaisellahan on oikeus kuvata julkisella paikalla mitä haluaa, eivätkä kuvattavan toiveet vaikuta asiaan mitenkään. Yritin kävellä tönijän luota pois, mutta aivovammojeni vuoksi kävelyni on hidasta, enkä päässyt karkuun. Töniminen jatkui. Yritin sanoa hänelle, ettei hän koskisi minuun ja jatkaisi matkaansa.
Tämän jälkeen joku syöksyi minusta nähden edestä oikealta, varasti puhelimeni ja lähti pakenemaan selkäni taakse. Käännyin välittömästi ympäri ja otin pakenijaa kiinni pakkokeinolain suomin oikeuksin. Kun olin saanut varkaan kiinni, noin 10 mielenosoittajaa hyökkäsi yksissä tuumin kimppuuni. Koko näytelmä vaikutti siltä, että se olisi ollut suunnattu minua kohtaan ja että sillä oli pyritty saamaan minut aloittajaksi.
Myöhemmin Rasmus-palstalla on kerrottu, että minut oli tunnistettu ”natsiksi” ja siksi kimppuuni oli käyty. Olin siis valittu kohteeksi heti mielenosoituksen alussa.
Mielenosoittajat hakkasivat ja potkivat minua maassa muun muassa päähän, niskaan ja selkään. Joku hakkasi minua päähän jopa megafonilla. Pääsin kasan alta ylös ja aloin kysellä puhelintani takaisin. Sitä ei tietystikään annettu. Olipa sekin näky, kun yksinäinen ”natsi” astuu askeleen kohti mielenosoittajia ja viisi mielenosoittajaa hyppää kaksi askelta taaksepäin. Rohkeata porukkaa…
Paikalle tuli myös joku noin 80-vuotias nainen huolestuneena. En tunne häntä. Mielenosoittajien reaktio häneen oli, että häntä käskettiin kasvoille räkien poistua paikalta. Poliisi ei suojannut häntäkään.
Vasemmisto on pyrkinyt oikeuttamaan pahoinpitelyäsi esimerkiksi väittämällä, että yritit ”kuristaa” yhden vastamielenosoittajan ja että olet Suomen Sisun jäsen. Miten kommentoit väitteitä?
En ole ollut Suomen Sisun jäsen pitkään aikaan, enkä ymmärrä miten se liittyisi edes asiaan. Tämä kuitenkin todistaa sitä, että vastamielenosoittajat tunnistivat minut ja suorittivat hyökkäyksen, joka kohdistui nimenomaan minuun, eikä ikään kuin sivulliseen kuvaajaan. Voidaan ajatella, että hyökkäys oli ennalta suunniteltua. Tällöin voidaan miettiä, että jos vastamielenosoittajat tiesivät kuka olen ja mitä sairauksia minulla on, päähän potkimista voitaisiin pitää jopa tapon yrityksenä tai vakavan ruumiinvamman tuottamuksen yrityksenä.
Mitä niin sanottuun kuristamiseen tulee, kyse oli normaalista hallintaotteesta, jota käytin pakenevaa puhelinvarasta vastaan. Pakkokeinolain 2. luvun 2. ja 3. pykälän mukaan minulla on oikeus tällaisissa tilanteissa suorittaa jokamiehen kiinniotto omaisuuteni takaisin saamiseksi. Minulla on myös oikeus käyttää tarvittavia voimakeinoja pakenijan pysäyttämiseksi.
Jos vastapuoli väittää minun kuristaneen, se johtuu siitä, että päälläni käytännössä istui 10 naamioitua anarkistia, jolloin kiinniottamani henkilö joutui heidän painonsa vuoksi vaaraan. Luonnollisesti minun oli hieman hankala suojella sekä itseäni että häntä vahingoittumiselta tilanteessa. Toki en ajatellutkaan päästää hänestä irti, sillä halusin 500 euron puhelimeni takaisin. Puhelin kuitenkin sisälsi muun muassa kuvia lapsistani, enkä halunnut niiden joutuvan anarkistien käsiin.
Mitä tapahtui pahoinpitelyn jälkeen? Kuinka poliisi toimi?
Kuten tältä videolta näkyy, poliisi ei tee mitään:
Kohdassa 1:10 kolme poliisia lähtee rauhassa löntystelemään paikalle. Vain yhdellä heistä riittää kunto kävellä tuo 20 metriä paikan päälle. Kohdassa 1:30 poliisi kääntyy takaisin tekemättä mitään. Tämä poliisi rikkoi virkavelvollisuuksiaan erittäin törkeällä tavalla.
Myöhemmin yritin selvittää ensimmäiselle kohdalle sattuneelle poliisille, mitä tapahtui. Hän sanoi, ettei hän aio puuttua tilanteeseen mitenkään ja otti minua hihasta kiinni yrittäen provosoida minua suuttumaan. Ilmeisesti hänellä oli tarkoitus viedä minut putkaan.
Poliisilain 1. pykälä kuuluu seuraavasti.
”Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä.”
Poliisi ei kohdallani toiminut ollenkaan oikein. Minun turvallisuuttani ei suojattu, rikosta ei estetty tai paljastettu. Ketään ei otettu kiinni. Minkäänlaista yhteistyötä kanssani ei tehty, ellei hihasta retuuttamista lasketa sellaiseksi. Olin saanut lukuisia iskuja päähän, eikä minulle soitettu edes ambulanssia.
Teen tänään poliisikuulusteluissa tutkintapyynnön poliisin toiminnasta. Sanomattakin on selvää, etten tästä lähtien usko poliisille mitään, vaan kun nämä pahoinpitelijät on saatu oikeuteen, sen jälkeen hoidan asiat jotenkin toisella tavalla.
Yritit ilmeisesti kertoa kokemuksistasi myös valtamedialle. Kuinka siellä reagoitiin?
Iltalehti uutisoi asiasta kohtuullisen hyvin. Jouduin kaksi kertaa ottamaan kuitenkin yhteyttä korjatakseni nimeni ja selittääkseni, etten minä ollut hyökännyt vastapuolen mielenosoitukseen. Sen jälkeen Iltalehden uutinen oli erinomainen.
Aamulehdelle jouduin soittamaan, koska he uutisoivat ihan perättömiä. Tämän jälkeen AL:n uutinenkin meni ihan hyvin.
Ylellä sen sijaan puheenvuoro annettiin lähinnä näille väkivaltaisille antifanteille. Ylehän ei olisi halunnut asiasta uutisoida mitään. Lähetin Twitterissä heille pari ”asiallista” viestiä, mutta takaisin sain vain jonkin antifantin öyhötystä, jota en ole edes vaivautunut lukemaan.
Muita medioita asia ei ole juuri kiinnostanut, enkä ole yrittänyt ottaa heihin yhteyttäkään. Jouduin MTV3:n uutisointia korjaamaan Tornion mielenosoituksesta, kun MTV väitti minun ja muiden olleen kännissä tapahtumassa. Minähän en tämän kipulääkityksen kanssa voi ottaa alkoholia ollenkaan, mikäli haluan pysyä hengissä.
Moni olisi voinut luulla, että olisit halunnut pahoinpitelyn vuoksi pitää taukoa julkisesta toiminnasta. Sen sijaan osallistuit vielä samana viikonloppuna Tornion Rajat kiinni! -tapahtumaan. Välikohtaus ei ilmeisesti pelästyttänyt sinua pahasti?
Ehkä olisi ollutkin hyvä jättää menemättä Tornioon ja mennä sen sijaan päivystykseen. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä päänsärky yltyi kovaksi ja aloin oksennella. Sunnuntaipäivänä kävin viimein päivystyksessä ja siellä todettiin aivotärähdys ja (uusi) lievä aivovamma.
Olen kuitenkin jo menossa Turkuun mielenosoitukseen ja olen suunnittelemassa Tampereelle uutta mielenosoitusta. Pieni hippilauma ei minua säikäytä. Helsinkiin avopuolisoni ei minua päästä. Häntä pelkään enemmän kuin kymmentä hippiä yhteensä, joten sinne en lähde.
Kuten Tony Montana sanoi elokuvassa Arpinaama: ”Pelkään vain yhtä asiaa tässä maailmassa. Se on, että pallini tippuvat pois.”
Oletko saanut tukea pahoinpitelyn jälkeen? Mitä mieltä olet suomalaisten vaihtoehtomedioiden uutisoinnista aiheeseen liittyen?
Minuun on ottanut yhteyttä varmaankin yli 100 ihmistä. Ainoastaan yksi on haistatellut Facebookissa ja hänen viestinsä julkaisinkin. Haluaisinkin tutustua tähän Jari Kristianiin tarkemmin ja vaihtaa pari mielipidettä hänen kanssaan.
Muuten viesti on ollut positiivista senkin vuoksi, etten provosoitunut ja alkanut riehua tilanteessa. Tällainen 190 cm pitkä, 110-kiloinen entinen voimanostaja ja taistelulajien harrastaja kun alkaa riehua, siinä tulisi pahaa jälkeä. Se taas ei sovi minun maailmankuvaani eikä aja meidän asiaamme millään tavalla eteenpäin, joten sellaiseen en ryhtynyt.
Vaihtoehtomedia on toiminut erinomaisesti. Erityisesti kiitokset MV-lehdelle, joka seuraa tilannetta. Valtamediasta myös Iltalehti on luvannut seurata tilannetta poliisin kautta nyt, kun rikosilmoitus on tehty.
Miten tutkinta etenee? Onko poliisi etsintäkuuluttanut epäiltyjä?
Menen tänään kuultavaksi poliisiasemalle. Otan asianajajan mukaan ja kaikki videot, still-kuvat ja ihmisten antamat vinkit tekijöiden nimistä. Minulla on myös viisi silminnäkijätodistajaa, jotka ovat lupautuneet tulla vaikka oikeuteen todistamaan tapahtuneista. Minulla on myös erään ruudinkeksijäantifantin Facebook-päivityksestä kuvakaappaus, jossa hän mainitsee pahoinpitelijöiden nimet. Eiköhän se kiinnosta poliisiakin.
Teen myös samalla tutkintapyynnön poliisin toiminnasta. En tiedä, mitä sille tapahtuu. Tampereen poliisin tuntien se haudataan roskikseen. Sen jälkeen kantelenkin oikeuskanslerille asiasta. Myös kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on lupautunut tekemään kirjallisen kysymyksen sisäministeri Orpolle poliisin toiminnasta.
Miten tästä eteenpäin? Aiotko vastaisuudessakin osallistua julkisiin mielenilmauksiin?
Tottahan toki! 17.10. Turussa kello 15 ja 24.10. Tampereella kello 13–16. Tervetuloa kaikki mukaan!
Aion liittyä myös Sininen Risti -hyväntekeväisyysjärjestöön ja auttaa suomalaisia hädänalaisia parhaan kykyni mukaan. Terveyteni ei kuitenkaan salli minun osallistuvan ihan mihin tahansa, mutta yrittämättä ei jätetä.
Haastankin kaikki isänmaalliset suomalaiset huolehtimaan toisistaan. Jokainen tuntee varmasti jonkun, joka tarvitsee apua esimerkiksi kaupassa käynnissä tai ihan juttuseuraa pahoina päivinä. Pienikin apu voi tehdä paljon hankalassa tilanteessa olevan ihmisen elämään.
Sen sijaan Suomen Punaista Ristiä kehotan välttämään kuin ruttoa. He imevät rahanne koneistoonsa ja tuottavat muun muassa irakilaisia palkkasotilaita ulkomailta Suomeen hyysättäviksi.
Nyt minun on kuitenkin riennettävä poliisilaitokselle. Kiitokset haastattelusta ja hyvää jatkoa teille sinne Kansalliseen Vastarintaan.
Suuret kiitokset vastauksista!