Suuret teemat, kuten perhe, isänmaa, luonto ja kansa, nousevat usein esiin vaalien alla. Kansanedustajaehdokkaat sylkevät suustaan pinnallista arvopropagandaa, joka kuitenkin tyssää viralliseen äänestyspäivään.
Tämän jälkeen, puoluerajoista riippumatta, merkittävämmäksi teemaksi päätyvät aina kansainvälisten markkinoiden vaatimukset ja niiden edellyttämä leikkauspolitiikka. Kun Suomen rahajärjestelmä kansainvälistyi, ajoi markkinatalous ohi elämälle oikeasti tärkeistä teemoista.
Länsimaissa edustuksellinen lumedemokratia ja monikansallinen kapitalismi kävelevät käsi kädessä. Yhdessä ne vievät kansaamme kohti väistämätöntä tuhoa. Päättäjiä ei enää ohjaa omatunto tai tarve palvella heitä äänestäneitä kansalaisia. Päättäjiä ohjaavat monikansalliset yritykset ja koko Eurooppaa kuihduttava Euroopan unioni. Syyllisiä nykytilanteeseen löytyy kaikkialta, ja jokainen ”vähiten huonointa” ehdokasta äänestänyt voinee katsoa peiliin. Äänestämättä jättäminenkään ei vapauta meitä yhteiskunnallisesta vastuustamme. Itse olemme päästäneet vallankahvaan kansainvälistä rahaa janoavia ammattihuijareita, joiden vaalilupaukset ovat kaikessa ylevyydessään saaneet puolelleen.
Perhe ja kansanterveys ovat kansallissosialismin perusarvoja.
Viime vuosilta hyvä esimerkki arvokeskustelun ja talousjärjestelmämme epätasapainosta lienee massiivinen farssi nimeltään sote-uudistus. Säästöjä on tehtävä, jotta yksityispankkien luoma velkakierre voidaan katkaista. Jollakin kierolla tavalla säästöt on tehtävä vieläpä sosiaali- ja terveyspalveluista – juuri niistä palveluista, jotka ylläpitävät kansanterveyttä sekä takaavat yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin kansalaisille. Miksi pankkien rakentama velkakriisi tahdotaan ratkaista leikkaamalla terveydestä? Sen sijaan pitäisi mennä ongelmien juurille ja uudistaa pankkitoiminta.
Tasa-arvo on aina pinnalla vaalien alla, ja lähivuosina tasa-arvokeskustelu on ollut julkisuudessa vilkasta myös vaalien jälkeen. Millaisesta tasa-arvosta kansanedustajamme sitten välittävät? Välittävätkö he siitä, että yhä useampi suomalainen suistuu pitkäaikaistyöttömyyteen? Välittävätkö he siitä, että lukuiset suomalaiset lapsiperheet elävät köyhyysrajan tuntumassa? Terveyspalveluiden yksityistäminen uhkaa tuhota kansanterveyden. Työttömyyden ja esimerkiksi ruoan hinnan nousun köyhdyttämät lapsiperheet eivät sairastuessaan saa apua tarpeeksi nopeasti. Kaikilla ei ole varaa hankkia pikaista hoitoa yksityiseltä sektorilta.
Kansanedustajamme välittävät vain siitä, että marginaaliset vähemmistöt saavat vähintään yhtä hyvää, elleivät jopa parempaa kohtelua kuin kantaväestö. Ei väliä, jos suomalaisilla ei ole varaa perustaa perheitä ja elää hyvää elämää – tärkeintähän on turvata pakolaisten oikeudet!
Entä mitä ”vihreitä” arvoja kannattavat kansanedustajamme ovat saaneet aikaan? Turkistarhaus elää ja voi hyvin, fossiilinen tuontienergia on edelleen kovassa huudossa, eivätkä luonnonsuojelualueet kasvaisi ilman kolmannen sektorin toimintaa. Mutta miksi näin? Esimerkiksi turkistarhauksen lopettamista ajanut kansalaisaloite naurettiin eduskunnasta ulos. Lobbaajat ovat liian voimakkaita. Ympäristöarvoja ja eläinoikeuksia puolustavat kansanedustajat olivat voimattomia. Ehkä pienempien puolueiden voimattomuus on saanut vihreätkin muuttamaan suuntaa luonnonsuojelusta vähemmistöjen suojeluun. Onhan mediaseksikkäämpää turvata seksuaalivähemmistöjen ja maahanmuuttajien oikeuksia kuin panostaa ympäröivään luontoomme ja taistella kansainvälisten yhtiöiden ylivaltaa vastaan.
Mikä on siis ratkaisu? Sitä on vaikeaa sanoa, mutta sanoa voi sen, mikä ei ole ratkaisu. Oman kansansa hyvinvoinnin ja maamme itsenäisyyden sekä luonnon puhtauden hävittävien kansanedustajaehdokkaiden äänestäminen ei ole ratkaisu. Niin kauan kuin elämme kansainvälisessä kapitalismissa, niin kauan tulemme olemaan vain numeroita. Niin kauan kuin olemme pankkien ja lobbareiden hallitsemassa yhteiskunnassa, puheet arvoista tulevat olemaan vain tyhjiä lupauksia. Tänä päivänä kaikki on kaupan eikä talouden korjausliikkeissä kysytä lupaa kansalaisilta. Älä palkitse petturia äänelläsi, vaan vie äänesi oikeasti kuuluviin!