”Samtal med Klas Lund” (suom. ”Keskusteluhetki Klas Lundin kanssa”) on Radio Nordfrontin oma ohjelma, jossa Emil Hagberg keskustelee Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen johtajan Klas Lundin kanssa erilaisista ajankohtaisista ja ajattomista aiheista. Ohjelmasta on suunnitteilla julkaista yhteensä kymmenen lähetystä. Tutustu myös osiin 1 ja 2. Alla on suomennettu kooste kolmannesta lähetyksestä.
Emil Hagberg aloittaa kertomalla, että tässä osassa tultaisiin keskustelemaan Vastarintaliikkeen pohjimmaisista periaatteista, kuten myös ensimmäisessä osassa tehtiin. Nyt kysymykset tulisivat olemaan kuitenkin ehkä hieman helpompia, mutta niidenkin joukossa olisi Hagbergin mukaan haastetta.
Hagberg: ”Kansallissosialismi ja rotuajattelu liitetään nykyään täysin kuuluviksi yhteen sellaisten asioiden kuten rotusorto, kansanmurha ja orjuus kanssa. Jos ihminen on kansallissosialisti ja sitä vastoin myös rotutietoinen, sen ajatellaan automaattisesti tarkoittavan, että hän vihaa muita rotuja, haluaa hävittää ne maan päältä ja hänen mielestään orjuus on hyvä asia.”
Klas Lund vastaa, ettei edellä mainittu pidä paikkaansa: ”Kansallissosialismiin kuuluu käsite kansanyhteisyydestä ja siitä, että ihmiset toimivat periaatteen ’yhteisön etu yksilön edelle’ mukaan. Katsotaan asiaa siltä kantilta, että eri rodut ovat ikään kuin suuria perheitä. Se, että on lojaali perheelleen ja katsoo intressiensä olevan ensi sijassa omassa perheessä, ei tarkoita sitä, että vihaa muita perheitä”, hän vertaa.
”Henkilökohtaisesti olen täysin eri mieltä siitä, että muiden rotujen ja kansojen orjuuttaminen ja hyväksikäyttö olisi hyvä asia. Vastustan myös sitä, että jokin rotuun perustuva luokka tai Intian mallin kastilaitos alkaisivat rakentua. Luokkayhteiskunta on täysi vastakohta sille, mitä me kansallissosialistit haluamme luoda. Luokkajakojärjestelmä on perustaltaan irrationaalinen, koska se ei ole rotua eheyttävä vaan sitä alas ajava järjestelmä. Tämän historia on osoittanut olevan totta”, lausuu Lund.
”En ajattele myöskään niin, että tiettyyn rotuun kuulumisen pitäisi tuoda mukanaan jonkinlaisia etuoikeuksia – rotu asettaa pikemminkin velvollisuuksia yksilölle. Kansallissosialisteina olemme vakuuttuneita siitä, että yhteiskunnan on oltava rodullisesti yhtenäinen toimiakseen hyvin, ollakseen sopusointuinen, vakaa ja kehittyäkseen pitkällä aikavälillä.
Monikulttuurinen yhteiskunta on kaikkea muuta kuin toimiva, puhuttiin sen puolesta sitten liberaalin demokratian varjolla tai sen, että kaikilla tulisi olla samat oikeudet. Yhtä toimimattomia ovat orjuuteen tai luokkajakoihin perustuvat järjestelmät. Yhteiskunnat, joissa on olemassa suuria luokka- tai rotueroja, ovat perustaltaan heikkoja ja epävakaita, oli sitten hallintomuoto mikä tahansa.”
”Kansallissosialismi on kansanyhteisyyden, luokattomuuden ja todellisen yhteisymmärryksen puolella […]. Meidän rakentamassamme yhteiskunnassa niitä, jotka eivät kuulu puhtaaseen rotuun, ei kohdella toisen luokan kansalaisina. Nykypäivänä ei ole edes olemassa yhtäkään aivan täysin puhdasta rotua, joten siis sille, että yrittäisimme luoda sellaista tulevaisuudessakaan, ei ole mitään syytä.
Rodun ”puhtaus” vai terveys?
Se, mihin me pyrimme, on rodun terveys geneettisesti ja kulttuurillisesti. Rotuerot tulisivat olemaan pieniä. Tämä on perusta elinvoimaiselle ja menestyksekkäälle yhteiskunnalle. Käsite niin sanotusta puhtaasta rodusta on oikeastaan olkiukko, joka on osa vastustajiemme propagandaa.”
Hagberg: ”On siis valheellinen argumentti, kun vastustajat väittävät meidän haluavan ainoastaan vaaleita, sinisilmäisiä ja kaksi metriä pitkiä yli-ihmisiä ihmisiä rotuumme ja että kaikki muut hävitettäisiin?”
”Kyllä, aivan näin. Kun joku argumentoi kansallissosialismia vastaan, hänellä ei ole takanaan faktoja, vaan juuri niitä itse luotuja olkiukkoja ja usein täysin absurdeja väitteitä. Otetaan esimerkiksi vaikka se, kun tohtori Mengelen usein väitetään ruiskuttaneen väriainetta juutalaisten lasten silmiin yrittääkseen saada ne sinisiksi. Jotkut ihmiset uskovat tällaisiin järjettömyyksiin, ja heidät on siten myös helppo saada nielemään loputkin vihollisen hatarat argumentit.
Todellinen kansallissosialisti kuitenkin ymmärtää, ettei tohtori Mengele koskaan tehnyt mitään tuollaista, koska se on täysin kansallissosialismin vastaista. Todellinen Mengele oli kiinnostunut genetiikasta eikä hulluuksiin menevästä plastiikkakirurgiasta.”
”Kun me kansallissosialistit puhumme rodusta, sen ydin ei ole ulkoisissa vaan sisäisissä ominaisuuksissa. Koska ulkoiset ja sisäiset ominaisuudet kuitenkin usein liittyvät toisiinsa, ulkoisia ominaisuuksia tarkastellaan pääteltäessä sisäisiä ominaisuuksia. Kaikkein olennaisinta ei siis ole se, miltä kansa näyttää, vaan sen sisäiset ominaisuudet: älykkyys sekä luonteen ja persoonallisuuden piirteet.
Eri rodut käyttäytyvät ja ajattelevat eri tavoin. Rodulla on ollut aika suuri osa historiallisessa kehityksessä ja eri rodut muodostavat erilaisia yhteiskuntia ja kulttuureja […]. Henkilön, jonka älykkyys sijoittuu normaaleille lukemille, pitäisi tajuta ihmisiä tarkkailemalla ja ilman tieteellisiä tutkimuksiakin, että eri ihmisrodut ovat olemassa. On täysin poliittista kiistää nykypäivän julkilausumissa rotujen olemassaolo, ja tällä ei ole mitään tekemistä totuuden tai tieteen kanssa […].”
Oikeus itsepuolustukseen
Lund näkee asian niin, että kaikkia ihmisiä tulee rodusta huolimatta kohdella kunnioituksella. Tämä ei tarkoita sen hyväksymistä, että maamme täyttyy muukalaisista ja että rotumme sekoittuu muiden kanssa ja katoaa. Se ei myöskään merkitse vetäytymistä taistelusta, kun on välttämätöntä taistella. Sen sijaan hän sanoo, että tulisi olla itsestään selvä asia, että intressit ovat oman kansan ja rodun puolella, kun näitä uhataan, aivan samalla tavalla kuin oman perheen asettaminen aina hiukan muiden perheiden edelle.
Lundin mukaan ei ole vihaa estää muukalaisia, mikäli nämä yrittävät tunkeutua taloosi tai puutarhaasi alkaakseen asustella siellä, eikä niin ikään ole vihaa ajaa heitä sieltä pois, mikäli he eivät muuten ole lähteäkseen. Lund kommentoi, ettei sekään ei ole vihaa, jos moittii sellaista perhettä, joka ei ole tajunnut edellä mainittuja asioita ja on tarpeeksi tyhmä avaamaan ovensa joka ainoalle onnen etsijälle. Hän kommentoi, että kyse on terveestä järjestä ja itsepuolustusvaistosta.
”Luonto ja yhteiskunta ovat raudanlujien luonnonlakien alaisia. Nyky-yhteiskunnassa nämä luonnonlait on jossain määrin mahdollista sivuuttaa ja voi teeskennellä, ettei sellaisia lakeja ole olemassa. Jos luonnonlakeja rikkoo, joku joutuu kuitenkin lopulta siitä tilille. Jollemme joudu siitä tilille itse, siitä joutuvat maksamaan lapsemme tai ainakin lapsenlapsemme. Joskus ihmisten on tehtävä myös vaikeita ratkaisuja ja toimittava vähemmän mukavuudenhaluisesti. Tällaiseen toimintaan kuuluu oman kansan puolustaminen vaikeissa olosuhteissa. Luonnon lakien mukaan ei aina ole mahdollista olla ’hyvä pasifisti’ […].”
Rotututkimuksen historiaa
”Katsotaanpa vähän taustoja. Historiallisesti moderni kansallissosialistinen rotuajattelu voidaan jäljittää 1800-luvun tieteellisiin läpimurtoihin. 1800-luvun puolivälissä perusta tutkia rotuja muuttui, kun käsite evoluutiosta alkoi saada jalansijaa. Tämä oli vallankumouksellista, ja samoihin aikoihin Gregor Mendelin ja Francis Galtonin perinnöllisyyslait löivät itsensä läpi totuudenmukaisina. Galton lanseerasi käsitteen eugeniikka. Tämän kaiken vanavedessä tieteelliset rotuteoriat alkoivat sitten kehittyä.
Noihin aikoihin ranskalainen diplomaatti, kirjailija ja filosofi Arthur de Gobineau julkaisi teoksensa Essai sur l’inégalité des races humaines (’Essee ihmisrotujen epätasa-arvoisuudesta’). Teos ei itse asiassa ollut kovinkaan tieteellinen ja sitä voi kuvailla aavistuksen reaktionaariksi. Teos kuitenkin sisälsi sen faktan, että rotu on hyvin tärkeä sivilisaatioiden rakentamisessa ja ylläpitämisessä.
De Gobineau meni jopa niin pitkälle, että hän kiisti olevankaan mitään ’kristillistä sivilisaatiota’, koska sivilisaation muodostaa hänen mukaansa rotu. Länsimaisen sivilisaation tai arjalaisten tapauksessa Gobineau oli siis sitä mieltä, ettei heidän uskontonsa ole heidän olemassaolonsa peruskivi vaan rotu ja rodulliset ominaisuudet.”
”Kauan ennen Mendeliä ja muita on kuitenkin ymmärretty, että luonnolliset perinnöllisyyden lait ovat olemassa, vaikka tieteelliset teoriat puuttuivatkin. 1800-luvun puolivälistä lähtien tieteellisten kokeiden lopputuloksena nousi yhä vallitsevammaksi ajatus, että ihminen on osa eläinkuntaa; häntä koskevat samat luonnon lait kuin muitakin luontokappaleita. Tämä oli osa lännen tieteellistä heräämistä. Voidaan sanoa edellä mainittujen ajatusten kehittyneen aina vuoteen 1945 asti, ja esimerkiksi Ruotsissa oli olemassa valtiollinen rotubiologinen instituutti.
Yksi meidän ilman muuta suurista miehistämme on lääkäri ja rotubiologi Herman Lundborg […]. Ennen vuotta 1945 rotuajattelu ei ollut rajoittunut pelkästään kansallissosialistisiin piireihin, vaan se oli hyväksytty laajemmankin ihmisjoukon keskuudessa. Esimerkiksi tuolloisten sosiaalidemokraattien mielestä rotukysymys oli merkittävä, Ruotsin säilyttämistä ruotsalaisena pidettiin tärkeänä ja heidän mielestään rodun rappeutumista oli lisäksi vältettävä kaikin keinoin […].”
Pohjoinen rotu
Hagberg huomauttaa, että vaikkemme tavoittelekaan sataprosenttisen puhtaan rodun luomista, puhumme kuitenkin usein pohjoisesta rodusta, jonka arkkityyppi on juuri vaaleahiuksinen ja sinisilmäinen. Tältähän tyypillinen pohjoismaalainen näyttää. Tällä perusteella voisi siis väittää, että kansallissosialismi ihannoi pohjoista rotua.
Lund vastaa, että totta kai päämääränämme on säilyttää pohjoinen rotu. Rotukysymyksen on hänen mukaansa sopeuduttava tämän vuosituhannen olosuhteisiin, joukkomaahanmuuttoa ja rodunsekoitusta kuitenkaan hyväksymättä. Hän kommentoi, että pohjoismaisen rodun ydin koostuu tänään useista eri valkoiseen rotuun kuuluvista roduista, jotka ovat sekoittuneet vuosisatojen aikana.
Lund jatkaa, että pohjoismaiset kansat koostuvat suureksi osaksi juuri pohjoisesta rodusta, mutta siinä on mukana myös muita läheistä sukua olevia rotuja. Vastarintaliikkeen tavoite on Lundin sanoin säilyttää pohjoinen rotu dominoivana elementtinä geenipoolissamme.
”[…] Rotu on avain historiaan, ja rotukysymys on ymmärrettävä, että voi ymmärtää historiallista kehitystä. Vielä tärkeämpää rotukysymys on ymmärtää siksi, että voitaisiin estää oman rotumme ja sivilisaatiomme alasajo.
Ajatelkaamme tässä kysymyksessä juutalaisia: Mainittakoon, että yksi sionismin ’isistä’, Karl Marxin ja Friedrich Engelsin ystävä Moses Hess, ajatteli rotutaistelun olevan ensisijainen taistelu ja luokkataistelun olevan vasta toisella sijalla. Jos nyt oletamme niin, että tietty valtaeliitti jakaa Moses Hessin ajatukset rotukysymyksessä, me kansallissosialistit päädymme suurin piirtein samaan analyysiin kuin päävastustajammekin, tässä kysymyksessä.
Ero heidän ja meidän välillämme on se, että he ovat riippuvaisia siitä, ettei heidän vastustajansa eli Euroopan valkoinen enemmistö ymmärrä rotukysymyksen tärkeyttä. Me taas pyrimme siihen, että rodullisen taistelun ensisijaisuus nimenomaan leviäisi joka ainoan ihmisen tietoisuuteen ja olisimme näin kykeneviä puolustamaan rodullisia intressejämme […].”
Vastauksia kriittiseen palautteeseen
Hagberg: ”Kun Nordfront julkaisi artikkelin ’Yleisiä väärinkäsityksiä Vastarintaliikkeestä’, eräs näistä väärinkäsityksistä liittyi rotukysymykseen. Kommenttipalstalla näytti olevan kritiikkiä, jonka mukaan liikkeessä olisi tapahtunut eräässä asiassa liberalisoitumista. Nimimerkki ’Daniel’ kirjoitti näin:
Hei! Minua on tässä mietityttänyt se, että saamelaiset ovat tervetulleita liikkeeseen muutenkin kuin tukijäseninä. Pohjoismainen Vastarintaliike on tietääkseni aina luokitellut saamelaiset aasialaiseksi alkuperäiskansaksi, ja he eivät ole niin sekoittuneita, ettei heitä nykyäänkin voisi sellaisiksi lukea. Tarkoitatteko nyt, että saamelaiset kuuluvat ’pohjoiseen kansaan’?
Yhtä lailla minua mietityttää, miten valkoinen mies hyötyy saamelaisten puolustamisesta taistelussa, kun saamelaiset eivät millään tavoin täytä ’arjalaista rotustandardia’ eivätkä näin ollen kuulu kansaamme?”
”Olemme kyllä täysin tietoisia siitä, että saamelaiset luokitellaan aasialaiseksi alkuperäiskansaksi. Ruotsissa on noin 20 000 saamelaista, ja erityisesti Pohjois-Ruotsissa monella virtaa jonkin verran saamelaisverta suonissaan. Saamelaiset ovat asuneet Ruotsissa tuhansia vuosia.
Kun minä ja muut järjestössä kartoitamme, millä tavoilla saavutamme parhaiten päämäärämme, miten organisoimme ja miten johdamme taistelua, mikä on meille välttämätöntä ja tärkeää ja mikä on relevanttia ja mikä irrelevanttia, me keskitymme kaikkein tärkeimpiin ja olennaisimpiin kysymyksiin. Näihin kysymyksiin saamelaiskysymys ei kuulu.
Minun mielestäni saamelaisten näkeminen jonain ongelmana on joutavaa, koska he eivät muodosta minkäänlaista tilastollista uhkaa pohjoiselle kansalle. Jos olisimme sillä kannalla, että sysäisimme saamelaiset pois tulevaisuuden Pohjolasta, tämä osoittaisi, ettei meillä ole mittasuhteiden tajua. Kritiikille saamelaisista voikin vastata, ettei heistä ole tarpeen olla huolissaan, koska he eivät muodosta uhkaa etnisille pohjoismaalaisille”, Lund sanoo.
Hyväksytäänkö ei-valkoiset tukijäseniksi?
Hagberg haluaa nostaa vielä toisen kommentin lukijoilta. Nimimerkki ”Per” kirjoitti näin:
”Onpas teillä laimea näkökulma rotuun. Jos laskette italialaisten kuuluvan samaan ’eurooppalaiseen’ rotuun, siihen voisi melkein samaan syssyyn laskea myös pohjoisafrikkalaiset ja kaikki Lähi-idän kansat. Hehän kuitenkin kuuluvat kaikki välimerelliseen rotuun, ja edellä mainituilla on keskenään paljon enemmän yhteistä kuin meillä pohjoismaalaisilla on noista kansoista kenenkään kanssa.
Ja että saamelaisetkin saavat tulla mukaan? Ilahduttavaa kuulla, ettette halua alistaa ketään ja ajaa heitä pois Pohjolasta, toisin kuin joku jäsen tai mahdollinen Ruotsin Vastarintaliikkeen edustaja kyllä kirjoitti nordisk.nu:ssa muutama vuosi sitten. Hyvä, että tunnustatte muidenkin oikeuden elämään ja elintilaan, mutta miksi heidän pitäisi sallia kuitenkaan liittyvän jäseniksi? Se kun on aivan ilmeinen asia, etteivät he kansaamme kuulu.
Onko Vastarintaliike liberalisoitumassa rotukysymyksessä? Vaikutatte tässä kysymyksessä aika pehmeiltä ja tietämättömiltä, surullista kyllä. Rotukysymykseen kaivattaisiin valaistusta.”
Lund vastaa: ”Artikkelin ’Yleisiä väärinkäsityksiä Vastarintaliikkeestä’ kirjoitti Simon Lindberg, ja totuus on se, että minä itse tein artikkeliin muutoksia rotua käsittelevän kappaleen kohdalla ennen artikkelin julkaisua […]. Muokkasin sen itse niin, että haluamme jäsenemme olevan etnisesti eurooppalaista alkuperää, mikä tarkoittaa käytännössä samaa kuin kuuluminen valkoiseen rotuun.
Määritelmäongelmat kuitenkin nousevat esille aina välillä, niin kuin nyt tuossa kommentissa. Yhtä hyvin voitaisiin kyseenalaistaa se, mitä tarkoitamme valkoisella rodulla tai etnisesti eurooppalaisella alkuperällä. Yksi kysymys on kuitenkin, mihin raja vedetään, ja se on totta kai selittämisen arvoinen kysymys.
Mitä tukijäsenyyteen tulee, se on avoin kaikille taustasta riippumatta. Teemme tukijäsenyydessä poikkeuksen vain sellaisissa tapauksissa, joissa hakija on liian suuri rasite liikkeelle. Hakija on tätä silloin, kun hän on ollut mukana jossakin, joka on mielestämme moraalisesti anteeksiantamatonta tai joka on yrittänyt vahingoittaa järjestöä.
Tukijäsen on siis tervetullut riippumatta alkuperästään, taustastaan tai maantieteellisestä kodistaan tukemaan meitä taloudellisesti maksamalla tukijäsenyytensä. Hän on siis ei-aktiivinen henkilö, joka kuitenkin sympatisoi meitä. Tässä tulemme siihen tosiasiaan, että kaikkien on taisteltava, ja sitten puolestaan jäsen on aktiivisesti mukana toiminnassamme.
Mitä tulee niin kutsuttuun ’liberalisoitumiseen’ rotukysymyksessä tai tietämättömyyteen siitä, olemme ja tulemme olemaan joka ainoassa kysymyksessä radikaalimpi kuin mikään muu poliittinen liike Pohjoismaissa. Liberalisaatiosta ei siis mielestäni voi puhua.
Artikkelissa sanotaan aivan selvästi, että haluamme jäseniemme olevan etnisesti eurooppalaista alkuperää. Tätä ei voi ymmärtää väärin. Jos henkilö ei ole etnisesti eurooppalaista alkuperää, suosittelemme hänelle tukijäsenyyttä, jos hän sympatisoi asiaamme.
Palataan takaisin määrittelyongelmaan eri roduista. Aivan ehdottomia rajoja nykypäivänä olemassa olevien rotujen välillä ei ole. Rotusekoitusta on jatkunut tuhansia vuosia, ja erilaiset geenit ovat kulkeneet kylästä kylään, laaksosta laaksoon, mutta kuitenkin eriasteisina […].
Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen päätavoite on turvata pohjoisen kansan selviytyminen ja vapaus, ja niiden, jotka liittyvät meihin, on allekirjoitettava tämä tavoite. Siihen sisältyy, että tulemme tulevaisuudessa toteuttamaan aktiivista rotupolitiikkaa. Nyt pyrimme siihen, että rotukysymyksestä tultaisiin tietoisiksi. Mielestäni olemme siis aika lailla radikaaleja jokaisessa kysymyksessä.
Itsestään selvää on se, että pohjoismainen kansa voi olla olemassa kulttuureineen vain, jos rotu pysyy suhteellisen koskemattomana. Tämä tarkoittaa siis sitä, että pohjoisen rodun geenien tulee olla dominoivia geenipoolissamme.”
Hagberg ilmoittaa haastatteluajan päättyneen tältä kertaa.